Share |
Share |

Maamiesseuran näytelmätoiminta

Tiedot 1920-luvulla toimintansa aloittaneen maamiesseuran näytelmätoiminnasta perustuvat alkuvuosikymmeniltä pääasiassa muistitietoihin. Sinänsä näytteleminen on ollut kaiken aikaa vireillä ollut harrastusmuoto.  

Varhaisin tieto maamiesseuran näytelmätoiminnasta on vuodelta 1924, jolloin iltamissa Isorannan talossa Arvajalla esitettiin näytelmäkappale MAATIAISROTUA.

Artturi Rantanen on kertonut, miten 1920-luvulla harjoiteltiin Tyryn vinttikammarissa näytelmää VESIPARANTOLASSA. Sillä saatiin niin paljon rahaa, että ostettiin Tyryn koululle harmooni.

Turkinkylän maamiesjuhlissa kesäkuun 30. päivä 1929 esitettiin iltamanäytelmänä kappale OSUUSPÄIVILLÄ.

HUHTIKUUN MANTA - näytelmä esitettiin uuden maamiesseuran talon vihkiäisissä kesällä 1938. Mantana oli Verna Tennilä, Pilliskuruna Toivo Vihijärvi ja kolmannessa roolissa Viljo Tennilä. Näytelmän ohjasi kansanopiston johtaja Aino Järveläinen, jonka Verna Tennilä (Rautmeri) muistaa ajaneen maamiesseuran talolle polkupyörällä harjoituksia ohjaamaan. Näytelmä esitettiin myös Seppolassa Kansallistalolla, jonne näyttelijät pyöräilivät. Sodan jälkeen näytelmä esitettiin uudelleen. Tuolloin sodassa kaatuneen Toivo Vihijärven roolin otti hoitaakseen opettaja Viljo Kilpiö.  

Sotien jälkeen vuonna 1946 esitettiin SYDÄMIÄ ERI TAHDISSA, ohjaajana Jaakko Vihijärvi. Rooleissa olivat Viljo Tennilä, Jaakko Vihijärvi, Toini Sakki sekä Raili Koivisto, joka tuli näytelmään mukaan viime hetkellä sairastuneen Aili Laakson tilalle. 

MIKSI JUURI MINUT NAISIT? ohjaajana Aura Tiiri, esitettiin tapaninpäivänä 1944.

Henkiöt:

Ostaja                       Jaakko Vihijärvi

Myyjä                        Raili Koivisto (Äikäs)

Äkäinen akka                Aili Laakso (Jokiniemi)

Ilomantsin Kuolismaan ja Jämsän Turkinkylän kansakoulut järjestivät heimojuhlan Turkinkylän maamiesseuran talossa helatorstaina 1944. (Jämsän Lehti 26.5.1949). Juhlassa esitettiin näytelmä OLE HYVÄ KÖYHILLE. Näytelmän ohjasi opettaja Verna Tennilä, joka oli kevätlukukauden opettajana Turkinkylän koululla R. M. Olkkolan sijaisena. Olkkola toi Ilomantsin nuoret Turkinkylälle vierailulle. Liisa Rantasen ohjaaja muistaa selviytyneen roolistaan erityisen hyvin.

VEHKEITTEN LOPPU kappaleen, kirjoittaja Jemina Toivonen, ohjasi Aura Tiiri 1940-luvulla.

Henkilöt:

Aumanen                              Kalle Lehto

Paavo                                  Viljo Kilpiö

Neiti, vanha                          Aira Ojanen

Neiti, nuori                           Mirjami Hakanen

Vanhapiika                            Helvi Halme

1940-luvulla maamiesseura ja palokunta saivat järjestää pelkkiä tanssitilaisuuksia, muuten vaadittiin iltamaohjelma alkuun. Heti sodanpäätyttyä vuosina 1945-47 pidettiin joka toinen kuukausi tanssit ja joka toinen kuukausi iltamat.

Syyskokouksessa 16.12.1945 valittiin seuralle 13 toimikuntaa; mm lausuntatoimikunta, huumoritoimikunta, laulu- ja soittotoimikunta sekä näytelmätoimikunta, johon valittiin puheenjohtajaksi Jaakko Vihijärvi sekä jäseniksi Heikki Joensuu, Viljo Hakanen, Taimi Koivisto, Aili Laakso, Helmi Tyry, Viljo Tennilä ja Mirjam Laakso.

Noihin aikoihin esitettiin Runar Schildtin kirjoittama HIRSIPUUMIES, jonka ohjasi Sakari Puurunen. Se oli voimakas ja synkkä näytelmä, jossa eversti Toll kuoli.

Henkilöt:

Eversti Toll                           Jaakko Vihijärvi

Piikalikka                              Raili Koivisto

Syksyllä 1954 tuli koululle yläluokkien opettajaksi harvinaisen sirkeä ylioppilasneitonen Ritva Pitkänen (Ahonen) Jyväskylästä. Hän ohjasi heti syksyllä Aleksis Kiven KIHLAUKSEN, jossa hän itse esitti Eevaa, muissa rooleissa olivat Kalle Lehto, Matti Niskala ja Viljo Tennilä. Iltamien kohokohdaksi ohjaaja muistelee kuitenkin nousseen Keijutanssin ”Me kainoja ollaan ja pieniä vaan”, jonka kylän 6 isokokoisinta miestä esittivät Ritvan valmistamissa kreppipaperihamosissaan rusetit päässä. Mukana olivat Oskar Koivisto, Antti Laakso, Lauri Lehto, Matti Niskala, Pauli Sanaslahti ja Sulo Turkkila. Uusintapyynnöistä ei ollut tulla loppua. Herrojen Eeva käytiin esittämässä myös Patajoen maamiesseuran talolla. Matka tehtiin Väinö Koiviston kuorma-autolla.

Näytelmää AKKAVALTA esitettiin vuonna 1958. Sen ohjasi Aura Tiiri.

Henkilöt:

Jaakko Kiiskilä, suutari         Esa Tennilä

Kaisa, hänen vaimonsa           Raija Tiiri

Liisa, heidän tyttärensä         Sanni Jokinen

Kiiskilä, Aholan isäntä           Raimo Ruuskanen

Kuppari Rissu                     Pirjo Tiiri

Kaikki esiintyjät olivat alle 20-vuotiaita. Raimo Ruuskanen oli Suomi-Filmin kampaajan Eeva-Liisa Ruuskasen poika, joka äitinsä kanssa asui kesäisin Ylä-Tiirissä.

MANNILAN MAUNO laulunäytelmä esitettiin kesäjuhlassa 1961 kuudes elokuuta, ohjaajana Aura Tiiri.

Henkilöt:

Räätäli            Kalle Lehto          Aili Jokiniemi

Johtaja           Mirjam Laakso       Lauri lehto

Nuohooja         Tuula Turkkila       Esa Tennilä

Leipuri            Raija Tiiri            Urho Jokiniemi

Pastori            Martti Koivisto              ?

Lättä              Pirjo Tiiri            Sanni Jokinen

Kesällä 1961 Aura Tiiri kuuli, että Kaarlo Haapanen oli Hassissa pitämässä teatterikurssia. Yhdessä Eeva Tiirin kanssa hän kävi pyytämässä maatalousseurojen ohjaajaa Kaarlo Haapasta Turkinkylällekin pitämään näytelmäkurssia. Syksyllä kurssin tuloksena esitettiin näytelmä NAIMAHULLUJA, kirjoittanut T. Sylvesteri. Näytelmän ensi-ilta oli 1.lokakuuta 1961.

Henkilöt:

Sussu Suuronen                    Aura Tiiri

Pekka                              Jere Vihijärvi

Hintti                              Heikki Ruuhijärvi

Liisa                                Pirjo Tiiri

Maija Konttinen                    Mirjam Laakso

Selma                              Raija Tiiri

Malakias Matikainen               Urho Jokiniemi

Jussi                               Ossi Laaksonen

Oli vain yksi kirja käytettävissä. Jokainen kirjoitti siitä itse oman roolinsa. Aura Tiiri muistelee, että Ruuhijärven Heikki oli hyvämuistinen. Ei mennyt kauaakaan, kun hän oppi osansa ja toistenkin osat.

ARVAAPAS UUDESTAAN, kirjoittanut Aune Hämäläinen, ohjaajana Kaarle Haapanen, esitettiin 1960 – luvulla myös Suojakalliolla, Arvajalla ja Hopsussa.

Henkilöt:

Emma Nupponen                  Aura Tiiri

Oskari Nupponen                 Matti Salonen

Sirkka Nupponen                 Pirjo Tiiri

Maija Nupponen                  Raija Tiiri

Apteekkari Kulho                 Urho Jokiniemi

Toimittaja von Frankell          Heikki Ruuhijärvi

Mari, palvelijatar                Mirjam Laakso

Neiti Siivonen, kampaaja       ?

KOLME PIENTÄ PORSASTA, kirjoittanut P. Pihanpää, esitettiin myös 1960-luvulla, ohjaajana Aura Tiiri.

Henkilöt:

Liinu         Aura Tiiri

Maija        Sanni Jokinen

Kettuska     Heljä Mäki

Kasperi       Esa Tennilä

Iisakk     Pentti Nieminen 

                        

Jalmari Saulin kirjoittaman LAINAHÖYHENISSÄ ohjasi edelleen Aura Tiiri. Ensi-ilta oli 8.8.1965.

Henkilöt:

Eemeli Etola              Jere Vihijärvi

Sanra Etola              Aura Tiiri

Reino Etola               Esa Tennilä

Saimi Etola               Sanni Jokinen

Manta-täti                Eeva Tiiri

Hannu Huurto             Kauko Koivisto

Kustaa                     Urho Jokiniemi

Mirjami Heinänen (o.s. Hakanen) muistelee, että Aura Tiiri oli hyvä kaikessa – sai ihmiset mukaan ja hyvälle tuulelle.  

J+J teatterin tuotantona esittivät Turkinkylän näyttelijät Eila Vihijärven ohjaamana Maria Jotunin näytelmän AMERIKAN MORSIAN. Ensi-ilta oli 11.4.1992 iltamatansseissa.

Henkilöt:

Topias Salonsävel                 Jere Vihijärvi

vaimonsa Martta                  Sirpa Tiiri-Salonen

Anastasius, heidän poikansa      Pekka Joensuu

Ilta, edellisen vaimo              Ursula Järvelä

Iisakki Kiukoo                     Heikki Ruuhijärvi

Serafiina Lepikko                 Helka Asala

herra Soiluvasuo                  Jarmo Sanaslahti

neiti Vaaka                       Hellevi Hänninen

Ellida Farina Maria Carwen

Amerikan morsian                 Kyllikki Jokela

Esityksiä oli kolme, ensi-illan lisäksi 19.4. ja 9.5. Yleisömenestys yllätti. Keskisuomalainen kirjoitti, että ”Turkinkylän maamiesseurantalo oli täynnä tyytyväisiä ihmisiä. Punaisessa vanhassa hirsitalossa ilta päättyi tanssin jytkeeseen. Siellä oli sitä lämmintä entisajan kunnon iltamatunnelmaa.”

Koillis-Häme kirjoitti, että ”Jere Vihijärveä lukuun ottamatta lähes kaikki muut näyttelijät olivat ensikertalaisia. Ohjaaja oli saanut joukon hitsatuksi hyvin yhteen”

Näytelmä lämmitettiin uudelleen ja esitettiin Hiidenkirnussa 31.1. ja 6.2.1993 sekä Jämsänkosken kaupungin tilaamana työttömille Ilveslinnassa 16.2.1993.

  

YLLÄTYSLAPSI, kirjoittanut Franz Streicher, aloitti saksalaisnäytelmien sarjan. Näytelmän ensi-ilta oli 23.9.1995, ohjaajana Eila Vihijärvi. Suomennosta suomennettiin edelleen ohjaajan toimesta.

Henkilöt:

Hermanni Salo                   Jere Vihijärvi

Kaisa, vaimonsa                  Sirpa Tiiri-Salonen

Riku, poikansa                   Pertti Jokiniemi

Leila Heinä                      Tiina Kotiniitty-Laakso

Petteri Palo                     Esa Tennilä

Lyyti, vaimonsa                 Aino Turkkila

Eevukka, tyttärensä            Leena Mäkinen

Välitalon Hannu, postiljooni    Pekka Joensuu

Juulia Heinä                   Anne Salonen

Jussi, renki                    Pentti Ahonen

Näytelmää esitettiin kahdeksan kertaa. Katsojia oli yhteensä 930 henkeä. Vierailimme Kaipolassa asukasyhdistyksen tilaamana. Yrittäjänaiset sekä Jämsän Seudun Osuuspankki ostivat esityksen. 

Janne Mäkinen kirjoitti Vekkarissa: ”Yllätyslapsi on iloinen yllätys. Vihijärvi on saanut joukkoineen hommaan semmoisen määrän tekemisen riemua, että se tarttuu katsomoon. Naurunpyrähdykset ovat spontaaneja.”

KOLME PIENTÄ PORSASTA, kirjoittanut P. Pihanpää esitettiin uudelleen Eila Vihijärven ohjaamana 27.9.1997 Turkinkylän maamiesseuran 75-vuotisjuhlissa.

Henkilöt:

Liinu              Saara Tennilä

Maija             Sirpa Tiiri-Salonen

Kettuska         Aino Turkkila

Kasperi           Jere Vihijärvi

Iisakki            Esa Tennilä

Näytelmä esitettiin lisäksi Jämsänjokilaakson ammattioppilaitoksen opettajayhdistys ry:n pikkujoulussa maamiesseurantalolla, Dementiakoti Saaranhovin pikkujoulussa sekä Keski-Suomen nuorisoseuran liiton juhlassa Hiidenkirnussa.

Vuodesta 1999 tuli näytelmätoiminnan kannalta vilkas ja tuottava toimintavuosi. Ohjaaja Eila Vihijärvi löysi sopivan näytelmän KAINO RAKASTELIJA, kirjoittanut Franz Arnold ja Ernst Bach, suomentanut Jalmari Lahdensuu. Näytelmän tapahtumapaikka on maaseutukaupungissa tehtailija Solakiven salongissa.

Henkilöt:

Julius Solakivi, tehtailija           Jere Vihijärvi

Raakel Solakivi, hänen vaimonsa    Sirpa Tiiri-Salonen

Katri Solakivi, heidän tyttärensä   Minni Raippalinna

Max Stenvall, yhtiökumppani       Hannu Äikäs

Hannu Hellman, Katrin ystävä      Pekka Joensuu

Maria Raine / Ria Rei, filmitähti   Irma Mattsson

Valtter Reiman , Marian ystävä    Pauli Tamminen

Valma, Katrin ystävä               Saara Tennilä

Helinä, Katrin ystävätär           Sirpa Ahonen

Anna, sisäkkö                      Aino Turkkila

Taksinkuljettaja                    Pentti Ahonen

Heti vuoden alusta aloitettiin harjoitukset, 28 kertaa ennen kenraaliharjoitusta, ensi-ilta oli 13.3.1999. Näytelmää esitettiin kahdeksan kertaa, viisi yleisölle ja kolme tilausnäytäntöä 13.3. – 14.4.2003 välisenä aikana. Katsojia oli yhteensä 915.

Koillis-Häme otsikoi: ” Kaino rakastelija hurmasi morsion lisäksi myös yleisön.”Keskisuomalaisessa Janne Mäkinen kirjoitti ensi-illan jälkeen:” Turkinkylän maamiesseurantalo alkaa käydä ahtaaksi - sen verran sankan yleisösuosion ovat Eila Vihijärven maamiesseurantalolle tekemät ohjaukset saaneet. Hänellä on taito motivoida ryhmänsä ja käyttää estottomasti ensikertalaisia. Tuttuun turkinkyläläistapaan työ on tehty huolellisesti, eikä mitään tuoda yleisön eteen antaen vaikutelma hutiloiden hutaistulta. Erityisansioksi nousevat puvut.” Solakiven viihtyisä salonki – lavastus sai myös kiitosta.

  

3-näytöksisen ilveilyn ELÄKÖÖN – POIKA TULI, kirjoittanut Franz Arnold ja Ernst Bach suomentanut Jalmari Lahdensuo, esitettiin keväällä 2000. Ohjaajana oli Eila Vihijärvi.

Henkilöt:            

Salaneuvos Teodor Nathusius        Jere Vihijärvi

Matilde, hänen vaimonsa             Aino Turkkila

Henni, heidän tyttärensä            Sirpa Tiiri-Salonen

Prof. Waldemar Weber, hänen miehensä Pekka Koivisto

Helga Luders                         Minni Raippalinna

Tohtori Kurt Wehling, asianajaja   Hannu Äikäs

Hugo Pappenstiel                     Pauli Tamminen

Anna, palvelustyttö Weberillä       Sirpa Ahonen

Albert, puuseppä                     Pentti Ahonen

Harjoiteltiin tiiviisti kaikkiaan 54 kertaa á 3 tuntia. Kenraaliharjoitus oli 12. huhtikuuta 2000. Esityksiä oli ajalla 14.4.- 12.5.2000 kaikkiaan 9. Sotaveteraanit ja Jämsänjokilaakson ammattioppilaitoksen opettajayhdistys ry ostivat esityksen. Näytelmä saavutti yleisön suosion, katsojamäärä kohosi  1020:en.

Vekkari  otsikoi ”Turkinkylä on löytänyt lystinpidon avaimet” ja Koillis-Häme ”Turkinkylällä saa taas nauraa itsensä kipeäksi”. Ohjaaja Eila Vihijärven ohjaus- ja yhteistyötaitojen ansiosta koko näytelmän tiimi teki iloiten parhaansa.Näytelmä videoitiin ja maamiesseura lahjoitti videon ohjaajalle ja esiintyjille.

2001 aloitettiin keväällä harjoitella Ray Cooneyn farssia RIEMURAHAT. Ohjaaja kiinnitti rooleihin: Pauli Tamminen, Sirpa Tiiri-Salonen, Pekka Joensuu, Jere Vihijärvi, Hannu Äikäs, Aino Turkkila, Esa Tennilä, Pentti Ahonen ja Sirpa Ahonen. Harjoitusten alkaessa Jere Vihijärvi sanoi: ”Minua on joskus sanottu pessimistiksi näytelmän alussa, mutta nyt minä todella olen pessimisti.”  Pääosan esittäjä sairastui elokuussa ja  niin harjoitukset päättyivät. Muuramessa esitettiin harjoiteltua näytelmää. 18-hengen joukolla käytiin marraskuussa katsomassa  Murmuu-teatterin  esitystä. Todettiin, että olisi siinä ollut kova urakka turkinkyläläisille.

Jere Vihijärvi esiintyi pappi Lampisena  J+J teatterin JÄTKISSÄ heinäkuussa 2001  Aarresaaressa ja Esa Tennilä J+J teatterin CHARLEYN TÄDISSÄ eversti Fransis Chesneynä loka-marraskuussa. Pentti Ahonen ja Pekka Joensuu esittivät Kyttien hirvipeijaisissa Eila Vihijärven ohjaaman KUULUSTELUN.

Vuonna 2002 näytelmätoiminta oli sopivan näytelmän etsimistä. Koska maamiesseurantalon remontin vuoksi harjoitukset eivät ole olleet mahdollisia, jäsenemme osallistuivat kesällä 2000 J+J- teatterin toimintaan. Santeri Alkion Puukkojunkkareissa Aarresaaressa Jere Vihijärvi esitti vallesmanni Lindholmia ja Esa Tennilä Mäkilahden Mattia. Eila Vihijärvi ohjasi suuren suosion saaneen Vuokko Olkkosen kuvaelman jämsäläisistä naisista 1800-luvulta alkaen Ämmät. Siinä Jere Vihijärvi vokotteli huonolla menestyksellä opettajatar Hilda Koskista.

  

HÄITTEN JÄLKEEN, kirjoittanut Franz Arnold ja suomentanut Jalmari Lahdensuo, harjoitukset aloitettiin Eila Vihijärven ohjauksessa  toukokuussa  2003. Remontin keskellä harjoiteltiin 50 kertaa.  Kenraaliharjoitus oli  16.10.2003 ja esitykset 18.10.- 29.11.2003  välisenä aikana, yhteensä 9 kertaa. 

Henkilöt:

Emil Dobermann, rehukauppias        Jere Vihijärvi

Ida, hänen vaimonsa                  Aino Turkkila

Edith, heidän tyttärensä             Tarja Hakanen

Hilda                                  Minni Happonen

Werner  Schreiber                   Pekka Joensuu

filosofian tohtori, Edithin mies

Henrik Benner, tilanomistaja         Pauli Tamminen

Klaus Reiling, Hildan sulhanen       Hannu Äikäs

Anna, sisäkkö                        Saara Tennilä

Elli Ornelli, kabareeetaiteilijatar   Sirpa Tiiri-Salonen

Mary, tanssijatar                    Sirpa Ahonen

Rouva Lübecke                        Liisa Tennilä

Tarjoilija                             Pentti Ahonen

Katsojamäärä kohosi 1200:an. Tuntui hyvältä, kun tehty suuri työ ei mennyt hukkaan.

Kommentteja lehdistä:

-          Turkinkylän teatteri hauskutti taas. Menoa ja meininkiä Turkinkylällä

-          Turkinkylä on nostanut profiiliaan laajentuneen Jämsän kyläkuntien joukossa vireänä ja nuorekkaana, myös lapsiperheitä kiinnostavana kyläkuntana

-          Turkinkylätalo ja sen henki ovat nousseet jokilaaksossa jo käsitteeksi

-          Turkinkylätalo on saatu hienoon kuntoon, salissa on hyvä ja lämmin istua nauttimassa esityksestä, näyttämö oli selkeä ja valaistus hyvä.

-          Lavastus oli rakennettu huolella, värit olivat hyvät ja monikanavainen stereoääni miellytti, tehopilleri Eila Vihijärvi etsii tekstit, motivoi porukat ja kantaa kokonaisvastuun ohjaajana.

Valtion OP- keskuksen turvin 14 seuran jäsentä opiskeli opintopiirissä lavastusta ja puvustusta. Kohteena oli Turkinkylätalon näyttämö ja näytelmän HÄITTEN JÄLKEEN lavastus ja puvustus sekä maskeeraus. Näytelmän kriitikot ja yleisö antoivat positiivista palautetta työn tuloksista

 

Kevättalvella 2004 Eila Vihijärvi valitsi esitettäväksi näytelmäksi entisen jämsäläisen hammaslääkärin Matti Wanteen kirjoittaman komedian KUKA KUMMA KUULUISUUS. Rooleihin ohjaaja valitsi henkilöt :

portieri, Pekka Joensuu

johtaja, Pentti Martikainen

siivooja, Sirpa Tiiri-Salonen

tarjoilija,Tarja Hakanen

lehtimies,Pauli Tamminen

tutkija,  Hannu Äikäs

aktivisti, Saara Tennilä

myötäilijä,Aarno Saarinen

muistelija, Jere Vihijärvi

rovasti, Pentti Ahonen

vanhempi konstaapeli, Sirpa Ahonen

konstaapeli, Esa Tennilä

Teatteritiimin kokoontui heti hankkeen päätösjuhlan jälkeen 21.6. Ensi-ilta oli 40 harjoituskerran jälkeen la 20.11.04 klo 19.,muut esitykset ajalla  23.11.04 -  10.12. 04 yhteensä 8 kertaa. Katsojamäärä kohosi seitsemään sataan. Pertti Jokiniemi videoi kenraaliesityksen. Näyttelijät saivat videon muistoksi.

Kommentteja Koillis-Hämeestä ja Vekkarista:

-          Huumori kukkii Turkinkylällä

-          Näytelmä sopii esittäjilleen kuin nyrkki silmään. Ohjaaja on löytänyt kaikkiin osiin oikeat tyypit ja esittämisen ilo on sen mukaista

-          Turkinkylätalon pihalla loistavat elävät tulet, rappusten eteen on kauniisti aseteltu havunoksia, sisällä kahvin ja leivonnaisten tuoksu. Ahkerat ja innostuneet turkinkyläläiset ovat huolella harjoitelleet hauskan näytelmän esityskuntoon. Voisiko teatterissakävijä enempää toivoa! 

 

Karstulan kansalaisopiston johtajan Hannu Patamaan kirjoittaman huvinäytelmän KAIVON harjoitukset aloitettiin Eila Vihijärven johdolla kesän 2005 lopulla.

henkilöt:         

Hilja Laakkonen, yrittäjä                 Aino Turkkila

Usko Laakkonen, hänen miehensä        Jere Vihijärvi

Salli Kovanen, leskirouva                 Saara Tennilä

Pirre Granberg, kotiäiti                  Sirpa Tiiri

Klaus Granberg, ent. markkinointijohtaja  Hannu Äikäs

Reetta Väärämäki, hoitokodin johtaja   Sirpa Ahonen

Kerttuli Kutvela, viihdealalla             Marjo Örn

Arvo Pörhölä, kaupunginjohtaja          Pentti Ahonen

Terttu Pörhölä, edellisen vaimo          Minni Happonen

Niilo Kääpä, vesihuoltotarkastaja        Pauli Tamminen

Yrjö Puomi, palopäällikkö                Aarno Saarinen

Julio, tangoprinssi                       Pekka Joensuu

Muru Käkelä, toimittaja                 Tarja Hakanen

Ulosottomies                             Matti Ruokolahti

Kylliäinen, hoitokodin asukas            Ossi Pajari

Näyttelijät olivat kiitollisia ohjaajalleen tehokkaasta ja väsymättömästä henkilöohjauksesta. Ohjaaja puolestaan kiitti näyttelijöitä omasta aktiivisuudesta roolinsa kehittelyssä. Ensi-ilta oli la 21.1.2006. Esityksiä oli kaikkiaan 10 ajalla 21.1.- 12.2.2006 lauantaisin, sunnuntaisin ja tiistaisin. Ajankohta oli onnistunut, yleisömenestys oli loistava. Katsojia oli yli 1100.  Pertti Jokiniemi videoi kenraaliharjoituksen, jonka näyttelijät jälleen saivat.

Keskisuomalaisen toimittaja kirjoitti, että ”Turkinkylän näytelmäpiiri pidentää jämsäläisten elämää siinä kuin seutukunnan terveyskeskuskin. Jos nauru nyt sitten elämää pidentää. Ellei, ainakin se tekee siitä vähästä hauskempaa.  Eila Vihijärvi ei tingi tuumaakaan teatterinsa linjasta: tragedioita ei esitetä, tahtoo aina vaan naurattaa, annetaan nauruhoitoa yli tuhannelle.” Koillis-Häme otsikoi:” Hauskaa lähiöelämää. Näytelmän tyyppivalikoima on herkullisen runsas. Naiset etujoukossa ja miehet passaavat - siis suoraan elävästä elämästä.”

Maamiesseuran puheenjohtaja Pekka Joensuu kutsui kaikki toimintaan osallistuneet Kyttälään loimulohi-iltaan lauantaina 11.3.2006.  Matti Jokiniemi hoiti loimulohitarjoilun. Sinikka ja Riitta Jokiniemen herkulliset sieni- ja tomaattikeitot täydensivät illan makuelämykset. Yhdessä iloittiin yhdessä tehdystä työstä.

Syksyksi 2006 oli löytynyt Heikki Itäsen kirjoittama näytelmä HIERO-GLYFF. Eila Vihijärven johdolla aloitettiin harjoitukset syksyllä 2006. Esityksiä oli ajalla 26.1.-18.2.2007 kymmenen kertaa.  Näytelmä kokosi kaikkiaan 1214 katsojaa. Näytelmään tarvittiin 14 henkilöä.

Rooleissa olivat: 

Kauko Glyff, selän niksauttaja    Pentti Ahonen

Mirja Glyff,a kupunktion antaja  Sirpa Tiiri-Salonen

Pasi Glyff, urheiluhieroja         Pekka Joensuu

Orvokki, sihteeri                  Marjo Örn

Mauno, putkimies                  Matti Ruokolahti

Ville , Kaukon ystävä              Hannu Äikäs

Varpu, asiakas                     Tarja Hakanen

Lyyti, asiakas                      Sirpa Ahonen

Anja, Orvokin ystävä              Raija Vainionmäki

Heimo, konna                      Jere Vihijärvi

Antero, konna                      Esa Tennilä,

Uljas, palopäällikkö                 Pauli Tamminen

Opettajatar                         Tiina Kotiniitty-Laakso

Opettajatar                         Heidi Lavio-Koivisto

Lavastuksesta huolehti Matti Jokiniemi ja työryhmä, puvustuksesta Aino Turkkila ja työryhmä, valoista ja äänistä Markus Jokinen, kampauksista Minni Raippalinna, kuiskaajana toimi Sirpa Ahonen, ravintolasta Aino ja Tapio Turkkila, markkinoinnista ja lipuista Saara Tennilä. Kirjailija kävi itse katsomassa näytelmänsä ensimmäistä esitystä. Näytelmä sai innostuneen vastaanoton, katsomoon keräsivät repäisevät naisnäyttelijät tavallista enemmän miesväkeä.

TiinaHeidiPekka.jpg

                     

Tähän päättyi Turkinkylän maamiesseuran näytelmätoiminta.