Maamiesseuran näytelmätoimintaTiedot 1920-luvulla toimintansa aloittaneen maamiesseuran näytelmätoiminnasta perustuvat alkuvuosikymmeniltä pääasiassa muistitietoihin. Sinänsä näytteleminen on ollut kaiken aikaa vireillä ollut harrastusmuoto. Varhaisin tieto maamiesseuran näytelmätoiminnasta on vuodelta 1924, jolloin iltamissa Isorannan talossa Arvajalla esitettiin näytelmäkappale MAATIAISROTUA. Artturi Rantanen on kertonut, miten 1920-luvulla harjoiteltiin Tyryn vinttikammarissa näytelmää VESIPARANTOLASSA. Sillä saatiin niin paljon rahaa, että ostettiin Tyryn koululle harmooni. Turkinkylän maamiesjuhlissa kesäkuun 30. päivä 1929 esitettiin iltamanäytelmänä kappale OSUUSPÄIVILLÄ. HUHTIKUUN MANTA - näytelmä esitettiin uuden maamiesseuran talon vihkiäisissä kesällä 1938. Mantana oli Verna Tennilä, Pilliskuruna Toivo Vihijärvi ja kolmannessa roolissa Viljo Tennilä. Näytelmän ohjasi kansanopiston johtaja Aino Järveläinen, jonka Verna Tennilä (Rautmeri) muistaa ajaneen maamiesseuran talolle polkupyörällä harjoituksia ohjaamaan. Näytelmä esitettiin myös Seppolassa Kansallistalolla, jonne näyttelijät pyöräilivät. Sodan jälkeen näytelmä esitettiin uudelleen. Tuolloin sodassa kaatuneen Toivo Vihijärven roolin otti hoitaakseen opettaja Viljo Kilpiö. Sotien jälkeen vuonna 1946 esitettiin SYDÄMIÄ ERI TAHDISSA, ohjaajana Jaakko Vihijärvi. Rooleissa olivat Viljo Tennilä, Jaakko Vihijärvi, Toini Sakki sekä Raili Koivisto, joka tuli näytelmään mukaan viime hetkellä sairastuneen Aili Laakson tilalle. MIKSI JUURI MINUT NAISIT? ohjaajana Aura Tiiri, esitettiin tapaninpäivänä 1944. Henkiöt: Ostaja Jaakko Vihijärvi Myyjä Raili Koivisto (Äikäs) Äkäinen akka Aili Laakso (Jokiniemi) Ilomantsin Kuolismaan ja Jämsän Turkinkylän kansakoulut järjestivät heimojuhlan Turkinkylän maamiesseuran talossa helatorstaina 1944. (Jämsän Lehti 26.5.1949). Juhlassa esitettiin näytelmä OLE HYVÄ KÖYHILLE. Näytelmän ohjasi opettaja Verna Tennilä, joka oli kevätlukukauden opettajana Turkinkylän koululla R. M. Olkkolan sijaisena. Olkkola toi Ilomantsin nuoret Turkinkylälle vierailulle. Liisa Rantasen ohjaaja muistaa selviytyneen roolistaan erityisen hyvin. VEHKEITTEN LOPPU kappaleen, kirjoittaja Jemina Toivonen, ohjasi Aura Tiiri 1940-luvulla. Henkilöt: Aumanen Kalle Lehto Paavo Viljo Kilpiö Neiti, vanha Aira Ojanen Neiti, nuori Mirjami Hakanen Vanhapiika Helvi Halme 1940-luvulla maamiesseura ja palokunta saivat järjestää pelkkiä tanssitilaisuuksia, muuten vaadittiin iltamaohjelma alkuun. Heti sodanpäätyttyä vuosina 1945-47 pidettiin joka toinen kuukausi tanssit ja joka toinen kuukausi iltamat. Syyskokouksessa 16.12.1945 valittiin seuralle 13 toimikuntaa; mm lausuntatoimikunta, huumoritoimikunta, laulu- ja soittotoimikunta sekä näytelmätoimikunta, johon valittiin puheenjohtajaksi Jaakko Vihijärvi sekä jäseniksi Heikki Joensuu, Viljo Hakanen, Taimi Koivisto, Aili Laakso, Helmi Tyry, Viljo Tennilä ja Mirjam Laakso. Noihin aikoihin esitettiin Runar Schildtin kirjoittama HIRSIPUUMIES, jonka ohjasi Sakari Puurunen. Se oli voimakas ja synkkä näytelmä, jossa eversti Toll kuoli. Henkilöt: Eversti Toll Jaakko Vihijärvi Piikalikka Raili Koivisto Syksyllä 1954 tuli koululle yläluokkien opettajaksi harvinaisen sirkeä ylioppilasneitonen Ritva Pitkänen (Ahonen) Jyväskylästä. Hän ohjasi heti syksyllä Aleksis Kiven KIHLAUKSEN, jossa hän itse esitti Eevaa, muissa rooleissa olivat Kalle Lehto, Matti Niskala ja Viljo Tennilä. Iltamien kohokohdaksi ohjaaja muistelee kuitenkin nousseen Keijutanssin ”Me kainoja ollaan ja pieniä vaan”, jonka kylän 6 isokokoisinta miestä esittivät Ritvan valmistamissa kreppipaperihamosissaan rusetit päässä. Mukana olivat Oskar Koivisto, Antti Laakso, Lauri Lehto, Matti Niskala, Pauli Sanaslahti ja Sulo Turkkila. Uusintapyynnöistä ei ollut tulla loppua. Herrojen Eeva käytiin esittämässä myös Patajoen maamiesseuran talolla. Matka tehtiin Väinö Koiviston kuorma-autolla. Näytelmää AKKAVALTA esitettiin vuonna 1958. Sen ohjasi Aura Tiiri. Henkilöt: Jaakko Kiiskilä, suutari Esa Tennilä Kaisa, hänen vaimonsa Raija Tiiri Liisa, heidän tyttärensä Sanni Jokinen Kiiskilä, Aholan isäntä Raimo Ruuskanen Kuppari Rissu Pirjo Tiiri Kaikki esiintyjät olivat alle 20-vuotiaita. Raimo Ruuskanen oli Suomi-Filmin kampaajan Eeva-Liisa Ruuskasen poika, joka äitinsä kanssa asui kesäisin Ylä-Tiirissä. MANNILAN MAUNO laulunäytelmä esitettiin kesäjuhlassa 1961 kuudes elokuuta, ohjaajana Aura Tiiri. Henkilöt: Räätäli Kalle Lehto Aili Jokiniemi Johtaja Mirjam Laakso Lauri lehto Nuohooja Tuula Turkkila Esa Tennilä Leipuri Raija Tiiri Urho Jokiniemi Pastori Martti Koivisto ? Lättä Pirjo Tiiri Sanni Jokinen Kesällä 1961 Aura Tiiri kuuli, että Kaarlo Haapanen oli Hassissa pitämässä teatterikurssia. Yhdessä Eeva Tiirin kanssa hän kävi pyytämässä maatalousseurojen ohjaajaa Kaarlo Haapasta Turkinkylällekin pitämään näytelmäkurssia. Syksyllä kurssin tuloksena esitettiin näytelmä NAIMAHULLUJA, kirjoittanut T. Sylvesteri. Näytelmän ensi-ilta oli 1.lokakuuta 1961. Henkilöt: Sussu Suuronen Aura Tiiri Pekka Jere Vihijärvi Hintti Heikki Ruuhijärvi Liisa Pirjo Tiiri Maija Konttinen Mirjam Laakso Selma Raija Tiiri Malakias Matikainen Urho Jokiniemi Jussi Ossi Laaksonen Oli vain yksi kirja käytettävissä. Jokainen kirjoitti siitä itse oman roolinsa. Aura Tiiri muistelee, että Ruuhijärven Heikki oli hyvämuistinen. Ei mennyt kauaakaan, kun hän oppi osansa ja toistenkin osat. ARVAAPAS UUDESTAAN, kirjoittanut Aune Hämäläinen, ohjaajana Kaarle Haapanen, esitettiin 1960 – luvulla myös Suojakalliolla, Arvajalla ja Hopsussa. Henkilöt: Emma Nupponen Aura Tiiri Oskari Nupponen Matti Salonen Sirkka Nupponen Pirjo Tiiri Maija Nupponen Raija Tiiri Apteekkari Kulho Urho Jokiniemi Toimittaja von Frankell Heikki Ruuhijärvi Mari, palvelijatar Mirjam Laakso Neiti Siivonen, kampaaja ? KOLME PIENTÄ PORSASTA, kirjoittanut P. Pihanpää, esitettiin myös 1960-luvulla, ohjaajana Aura Tiiri. Henkilöt: Liinu Aura Tiiri Maija Sanni Jokinen Kettuska Heljä Mäki Kasperi Esa Tennilä Iisakk Pentti Nieminen
Jalmari Saulin kirjoittaman LAINAHÖYHENISSÄ ohjasi edelleen Aura Tiiri. Ensi-ilta oli 8.8.1965. Henkilöt: Eemeli Etola Jere Vihijärvi Sanra Etola Aura Tiiri Reino Etola Esa Tennilä Saimi Etola Sanni Jokinen Manta-täti Eeva Tiiri Hannu Huurto Kauko Koivisto Kustaa Urho Jokiniemi Mirjami Heinänen (o.s. Hakanen) muistelee, että Aura Tiiri oli hyvä kaikessa – sai ihmiset mukaan ja hyvälle tuulelle. J+J teatterin tuotantona esittivät Turkinkylän näyttelijät Eila Vihijärven ohjaamana Maria Jotunin näytelmän AMERIKAN MORSIAN. Ensi-ilta oli 11.4.1992 iltamatansseissa. Henkilöt: Topias Salonsävel Jere Vihijärvi vaimonsa Martta Sirpa Tiiri-Salonen Anastasius, heidän poikansa Pekka Joensuu Ilta, edellisen vaimo Ursula Järvelä Iisakki Kiukoo Heikki Ruuhijärvi Serafiina Lepikko Helka Asala herra Soiluvasuo Jarmo Sanaslahti neiti Vaaka Hellevi Hänninen Ellida Farina Maria Carwen Amerikan morsian Kyllikki Jokela Esityksiä oli kolme, ensi-illan lisäksi 19.4. ja 9.5. Yleisömenestys yllätti. Keskisuomalainen kirjoitti, että ”Turkinkylän maamiesseurantalo oli täynnä tyytyväisiä ihmisiä. Punaisessa vanhassa hirsitalossa ilta päättyi tanssin jytkeeseen. Siellä oli sitä lämmintä entisajan kunnon iltamatunnelmaa.” Koillis-Häme kirjoitti, että ”Jere Vihijärveä lukuun ottamatta lähes kaikki muut näyttelijät olivat ensikertalaisia. Ohjaaja oli saanut joukon hitsatuksi hyvin yhteen” Näytelmä lämmitettiin uudelleen ja esitettiin Hiidenkirnussa 31.1. ja 6.2.1993 sekä Jämsänkosken kaupungin tilaamana työttömille Ilveslinnassa 16.2.1993.
YLLÄTYSLAPSI, kirjoittanut Franz Streicher, aloitti saksalaisnäytelmien sarjan. Näytelmän ensi-ilta oli 23.9.1995, ohjaajana Eila Vihijärvi. Suomennosta suomennettiin edelleen ohjaajan toimesta. Henkilöt: Hermanni Salo Jere Vihijärvi Kaisa, vaimonsa Sirpa Tiiri-Salonen Riku, poikansa Pertti Jokiniemi Leila Heinä Tiina Kotiniitty-Laakso Petteri Palo Esa Tennilä Lyyti, vaimonsa Aino Turkkila Eevukka, tyttärensä Leena Mäkinen Välitalon Hannu, postiljooni Pekka Joensuu Juulia Heinä Anne Salonen Jussi, renki Pentti Ahonen Näytelmää esitettiin kahdeksan kertaa. Katsojia oli yhteensä 930 henkeä. Vierailimme Kaipolassa asukasyhdistyksen tilaamana. Yrittäjänaiset sekä Jämsän Seudun Osuuspankki ostivat esityksen. Janne Mäkinen kirjoitti Vekkarissa: ”Yllätyslapsi on iloinen yllätys. Vihijärvi on saanut joukkoineen hommaan semmoisen määrän tekemisen riemua, että se tarttuu katsomoon. Naurunpyrähdykset ovat spontaaneja.” KOLME PIENTÄ PORSASTA, kirjoittanut P. Pihanpää esitettiin uudelleen Eila Vihijärven ohjaamana 27.9.1997 Turkinkylän maamiesseuran 75-vuotisjuhlissa. Henkilöt: Liinu Saara Tennilä Maija Sirpa Tiiri-Salonen Kettuska Aino Turkkila Kasperi Jere Vihijärvi Iisakki Esa Tennilä Näytelmä esitettiin lisäksi Jämsänjokilaakson ammattioppilaitoksen opettajayhdistys ry:n pikkujoulussa maamiesseurantalolla, Dementiakoti Saaranhovin pikkujoulussa sekä Keski-Suomen nuorisoseuran liiton juhlassa Hiidenkirnussa. Vuodesta 1999 tuli näytelmätoiminnan kannalta vilkas ja tuottava toimintavuosi. Ohjaaja Eila Vihijärvi löysi sopivan näytelmän KAINO RAKASTELIJA, kirjoittanut Franz Arnold ja Ernst Bach, suomentanut Jalmari Lahdensuu. Näytelmän tapahtumapaikka on maaseutukaupungissa tehtailija Solakiven salongissa. Henkilöt: Julius Solakivi, tehtailija Jere Vihijärvi Raakel Solakivi, hänen vaimonsa Sirpa Tiiri-Salonen Katri Solakivi, heidän tyttärensä Minni Raippalinna Max Stenvall, yhtiökumppani Hannu Äikäs Hannu Hellman, Katrin ystävä Pekka Joensuu Maria Raine / Ria Rei, filmitähti Irma Mattsson Valtter Reiman , Marian ystävä Pauli Tamminen Valma, Katrin ystävä Saara Tennilä Helinä, Katrin ystävätär Sirpa Ahonen Anna, sisäkkö Aino Turkkila Taksinkuljettaja Pentti Ahonen Heti vuoden alusta aloitettiin harjoitukset, 28 kertaa ennen kenraaliharjoitusta, ensi-ilta oli 13.3.1999. Näytelmää esitettiin kahdeksan kertaa, viisi yleisölle ja kolme tilausnäytäntöä 13.3. – 14.4.2003 välisenä aikana. Katsojia oli yhteensä 915. Koillis-Häme otsikoi: ” Kaino rakastelija hurmasi morsion lisäksi myös yleisön.”Keskisuomalaisessa Janne Mäkinen kirjoitti ensi-illan jälkeen:” Turkinkylän maamiesseurantalo alkaa käydä ahtaaksi - sen verran sankan yleisösuosion ovat Eila Vihijärven maamiesseurantalolle tekemät ohjaukset saaneet. Hänellä on taito motivoida ryhmänsä ja käyttää estottomasti ensikertalaisia. Tuttuun turkinkyläläistapaan työ on tehty huolellisesti, eikä mitään tuoda yleisön eteen antaen vaikutelma hutiloiden hutaistulta. Erityisansioksi nousevat puvut.” Solakiven viihtyisä salonki – lavastus sai myös kiitosta.
3-näytöksisen ilveilyn ELÄKÖÖN – POIKA TULI, kirjoittanut Franz Arnold ja Ernst Bach suomentanut Jalmari Lahdensuo, esitettiin keväällä 2000. Ohjaajana oli Eila Vihijärvi. Henkilöt: Salaneuvos Teodor Nathusius Jere Vihijärvi Matilde, hänen vaimonsa Aino Turkkila Henni, heidän tyttärensä Sirpa Tiiri-Salonen Prof. Waldemar Weber, hänen miehensä Pekka Koivisto Helga Luders Minni Raippalinna Tohtori Kurt Wehling, asianajaja Hannu Äikäs Hugo Pappenstiel Pauli Tamminen Anna, palvelustyttö Weberillä Sirpa Ahonen Albert, puuseppä Pentti Ahonen Harjoiteltiin tiiviisti kaikkiaan 54 kertaa á 3 tuntia. Kenraaliharjoitus oli 12. huhtikuuta 2000. Esityksiä oli ajalla 14.4.- 12.5.2000 kaikkiaan 9. Sotaveteraanit ja Jämsänjokilaakson ammattioppilaitoksen opettajayhdistys ry ostivat esityksen. Näytelmä saavutti yleisön suosion, katsojamäärä kohosi 1020:en. Vekkari otsikoi ”Turkinkylä on löytänyt lystinpidon avaimet” ja Koillis-Häme ”Turkinkylällä saa taas nauraa itsensä kipeäksi”. Ohjaaja Eila Vihijärven ohjaus- ja yhteistyötaitojen ansiosta koko näytelmän tiimi teki iloiten parhaansa.Näytelmä videoitiin ja maamiesseura lahjoitti videon ohjaajalle ja esiintyjille. 2001 aloitettiin keväällä harjoitella Ray Cooneyn farssia RIEMURAHAT. Ohjaaja kiinnitti rooleihin: Pauli Tamminen, Sirpa Tiiri-Salonen, Pekka Joensuu, Jere Vihijärvi, Hannu Äikäs, Aino Turkkila, Esa Tennilä, Pentti Ahonen ja Sirpa Ahonen. Harjoitusten alkaessa Jere Vihijärvi sanoi: ”Minua on joskus sanottu pessimistiksi näytelmän alussa, mutta nyt minä todella olen pessimisti.” Pääosan esittäjä sairastui elokuussa ja niin harjoitukset päättyivät. Muuramessa esitettiin harjoiteltua näytelmää. 18-hengen joukolla käytiin marraskuussa katsomassa Murmuu-teatterin esitystä. Todettiin, että olisi siinä ollut kova urakka turkinkyläläisille. Jere Vihijärvi esiintyi pappi Lampisena J+J teatterin JÄTKISSÄ heinäkuussa 2001 Aarresaaressa ja Esa Tennilä J+J teatterin CHARLEYN TÄDISSÄ eversti Fransis Chesneynä loka-marraskuussa. Pentti Ahonen ja Pekka Joensuu esittivät Kyttien hirvipeijaisissa Eila Vihijärven ohjaaman KUULUSTELUN. Vuonna 2002 näytelmätoiminta oli sopivan näytelmän etsimistä. Koska maamiesseurantalon remontin vuoksi harjoitukset eivät ole olleet mahdollisia, jäsenemme osallistuivat kesällä 2000 J+J- teatterin toimintaan. Santeri Alkion Puukkojunkkareissa Aarresaaressa Jere Vihijärvi esitti vallesmanni Lindholmia ja Esa Tennilä Mäkilahden Mattia. Eila Vihijärvi ohjasi suuren suosion saaneen Vuokko Olkkosen kuvaelman jämsäläisistä naisista 1800-luvulta alkaen Ämmät. Siinä Jere Vihijärvi vokotteli huonolla menestyksellä opettajatar Hilda Koskista.
HÄITTEN JÄLKEEN, kirjoittanut Franz Arnold ja suomentanut Jalmari Lahdensuo, harjoitukset aloitettiin Eila Vihijärven ohjauksessa toukokuussa 2003. Remontin keskellä harjoiteltiin 50 kertaa. Kenraaliharjoitus oli 16.10.2003 ja esitykset 18.10.- 29.11.2003 välisenä aikana, yhteensä 9 kertaa. Henkilöt: Emil Dobermann, rehukauppias Jere Vihijärvi Ida, hänen vaimonsa Aino Turkkila Edith, heidän tyttärensä Tarja Hakanen Hilda Minni Happonen Werner Schreiber Pekka Joensuu filosofian tohtori, Edithin mies Henrik Benner, tilanomistaja Pauli Tamminen Klaus Reiling, Hildan sulhanen Hannu Äikäs Anna, sisäkkö Saara Tennilä Elli Ornelli, kabareeetaiteilijatar Sirpa Tiiri-Salonen Mary, tanssijatar Sirpa Ahonen Rouva Lübecke Liisa Tennilä Tarjoilija Pentti Ahonen Katsojamäärä kohosi 1200:an. Tuntui hyvältä, kun tehty suuri työ ei mennyt hukkaan. Kommentteja lehdistä: - Turkinkylän teatteri hauskutti taas. Menoa ja meininkiä Turkinkylällä - Turkinkylä on nostanut profiiliaan laajentuneen Jämsän kyläkuntien joukossa vireänä ja nuorekkaana, myös lapsiperheitä kiinnostavana kyläkuntana - Turkinkylätalo ja sen henki ovat nousseet jokilaaksossa jo käsitteeksi - Turkinkylätalo on saatu hienoon kuntoon, salissa on hyvä ja lämmin istua nauttimassa esityksestä, näyttämö oli selkeä ja valaistus hyvä. - Lavastus oli rakennettu huolella, värit olivat hyvät ja monikanavainen stereoääni miellytti, tehopilleri Eila Vihijärvi etsii tekstit, motivoi porukat ja kantaa kokonaisvastuun ohjaajana. Valtion OP- keskuksen turvin 14 seuran jäsentä opiskeli opintopiirissä lavastusta ja puvustusta. Kohteena oli Turkinkylätalon näyttämö ja näytelmän HÄITTEN JÄLKEEN lavastus ja puvustus sekä maskeeraus. Näytelmän kriitikot ja yleisö antoivat positiivista palautetta työn tuloksista
Kevättalvella 2004 Eila Vihijärvi valitsi esitettäväksi näytelmäksi entisen jämsäläisen hammaslääkärin Matti Wanteen kirjoittaman komedian KUKA KUMMA KUULUISUUS. Rooleihin ohjaaja valitsi henkilöt : portieri, Pekka Joensuu johtaja, Pentti Martikainen siivooja, Sirpa Tiiri-Salonen tarjoilija,Tarja Hakanen lehtimies,Pauli Tamminen tutkija, Hannu Äikäs aktivisti, Saara Tennilä myötäilijä,Aarno Saarinen muistelija, Jere Vihijärvi rovasti, Pentti Ahonen vanhempi konstaapeli, Sirpa Ahonen konstaapeli, Esa Tennilä Teatteritiimin kokoontui heti hankkeen päätösjuhlan jälkeen 21.6. Ensi-ilta oli 40 harjoituskerran jälkeen la 20.11.04 klo 19.,muut esitykset ajalla 23.11.04 - 10.12. 04 yhteensä 8 kertaa. Katsojamäärä kohosi seitsemään sataan. Pertti Jokiniemi videoi kenraaliesityksen. Näyttelijät saivat videon muistoksi. Kommentteja Koillis-Hämeestä ja Vekkarista: - Huumori kukkii Turkinkylällä - Näytelmä sopii esittäjilleen kuin nyrkki silmään. Ohjaaja on löytänyt kaikkiin osiin oikeat tyypit ja esittämisen ilo on sen mukaista - Turkinkylätalon pihalla loistavat elävät tulet, rappusten eteen on kauniisti aseteltu havunoksia, sisällä kahvin ja leivonnaisten tuoksu. Ahkerat ja innostuneet turkinkyläläiset ovat huolella harjoitelleet hauskan näytelmän esityskuntoon. Voisiko teatterissakävijä enempää toivoa!
Karstulan kansalaisopiston johtajan Hannu Patamaan kirjoittaman huvinäytelmän KAIVON harjoitukset aloitettiin Eila Vihijärven johdolla kesän 2005 lopulla. henkilöt: Hilja Laakkonen, yrittäjä Aino Turkkila Usko Laakkonen, hänen miehensä Jere Vihijärvi Salli Kovanen, leskirouva Saara Tennilä Pirre Granberg, kotiäiti Sirpa Tiiri Klaus Granberg, ent. markkinointijohtaja Hannu Äikäs Reetta Väärämäki, hoitokodin johtaja Sirpa Ahonen Kerttuli Kutvela, viihdealalla Marjo Örn Arvo Pörhölä, kaupunginjohtaja Pentti Ahonen Terttu Pörhölä, edellisen vaimo Minni Happonen Niilo Kääpä, vesihuoltotarkastaja Pauli Tamminen Yrjö Puomi, palopäällikkö Aarno Saarinen Julio, tangoprinssi Pekka Joensuu Muru Käkelä, toimittaja Tarja Hakanen Ulosottomies Matti Ruokolahti Kylliäinen, hoitokodin asukas Ossi Pajari Näyttelijät olivat kiitollisia ohjaajalleen tehokkaasta ja väsymättömästä henkilöohjauksesta. Ohjaaja puolestaan kiitti näyttelijöitä omasta aktiivisuudesta roolinsa kehittelyssä. Ensi-ilta oli la 21.1.2006. Esityksiä oli kaikkiaan 10 ajalla 21.1.- 12.2.2006 lauantaisin, sunnuntaisin ja tiistaisin. Ajankohta oli onnistunut, yleisömenestys oli loistava. Katsojia oli yli 1100. Pertti Jokiniemi videoi kenraaliharjoituksen, jonka näyttelijät jälleen saivat. Keskisuomalaisen toimittaja kirjoitti, että ”Turkinkylän näytelmäpiiri pidentää jämsäläisten elämää siinä kuin seutukunnan terveyskeskuskin. Jos nauru nyt sitten elämää pidentää. Ellei, ainakin se tekee siitä vähästä hauskempaa. Eila Vihijärvi ei tingi tuumaakaan teatterinsa linjasta: tragedioita ei esitetä, tahtoo aina vaan naurattaa, annetaan nauruhoitoa yli tuhannelle.” Koillis-Häme otsikoi:” Hauskaa lähiöelämää. Näytelmän tyyppivalikoima on herkullisen runsas. Naiset etujoukossa ja miehet passaavat - siis suoraan elävästä elämästä.” Maamiesseuran puheenjohtaja Pekka Joensuu kutsui kaikki toimintaan osallistuneet Kyttälään loimulohi-iltaan lauantaina 11.3.2006. Matti Jokiniemi hoiti loimulohitarjoilun. Sinikka ja Riitta Jokiniemen herkulliset sieni- ja tomaattikeitot täydensivät illan makuelämykset. Yhdessä iloittiin yhdessä tehdystä työstä. Syksyksi 2006 oli löytynyt Heikki Itäsen kirjoittama näytelmä HIERO-GLYFF. Eila Vihijärven johdolla aloitettiin harjoitukset syksyllä 2006. Esityksiä oli ajalla 26.1.-18.2.2007 kymmenen kertaa. Näytelmä kokosi kaikkiaan 1214 katsojaa. Näytelmään tarvittiin 14 henkilöä. Rooleissa olivat: Kauko Glyff, selän niksauttaja Pentti Ahonen Mirja Glyff,a kupunktion antaja Sirpa Tiiri-Salonen Pasi Glyff, urheiluhieroja Pekka Joensuu Orvokki, sihteeri Marjo Örn Mauno, putkimies Matti Ruokolahti Ville , Kaukon ystävä Hannu Äikäs Varpu, asiakas Tarja Hakanen Lyyti, asiakas Sirpa Ahonen Anja, Orvokin ystävä Raija Vainionmäki Heimo, konna Jere Vihijärvi Antero, konna Esa Tennilä, Uljas, palopäällikkö Pauli Tamminen Opettajatar Tiina Kotiniitty-Laakso Opettajatar Heidi Lavio-Koivisto Lavastuksesta huolehti Matti Jokiniemi ja työryhmä, puvustuksesta Aino Turkkila ja työryhmä, valoista ja äänistä Markus Jokinen, kampauksista Minni Raippalinna, kuiskaajana toimi Sirpa Ahonen, ravintolasta Aino ja Tapio Turkkila, markkinoinnista ja lipuista Saara Tennilä. Kirjailija kävi itse katsomassa näytelmänsä ensimmäistä esitystä. Näytelmä sai innostuneen vastaanoton, katsomoon keräsivät repäisevät naisnäyttelijät tavallista enemmän miesväkeä.
Tähän päättyi Turkinkylän maamiesseuran näytelmätoiminta. |